Copy
Tällä uutiskirjeellä tavoitellaan ruokajärjestelmän toimijoita sekä toimialueelta että kansallisesti.  Katso selaimessa

AES-verkostot Uutiskirje Marraskuu 2019

Tutkimushanke edistää paikallista ravinne- ja energiaomavaraisuutta

Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus luotsaavat hanketta yhteistyössä Mäntsälän kunnan ja Nivos Energia Oy:n kanssa, jossa luodaan pohjaa nykyistä paikallisemmalle ruoan- ja energiantuotannolle.    Lisää hankkeesta uutiskirjeen lopussa.

Yhteistyöllä suunnitelma paikallisten raaka-aineiden käytön mahdollistavasta ruokapalvelumallista

Uutiskirjeessämme 2/2018 esittelimme paikallisien raaka-aineiden käytön pullonkauloja julkisissa hankinnoissa. Keskeiseksi pullonkaulaksi nousi paikallisten raaka-aineiden alhainen jalostusaste, kun taas nykyiset ruokapalvelut perustuvat korkean jalostusasteen valmisteisiin. Mäntsälän kokoisen 20 000 asukkaan kunnan ruokahankintavolyymit eivät ole itsessään niin suuria, että se tekisi jalostusinvestoinneista houkuttelevia lähialueen viljelijöille. Tämän vuoksi otollisempi ratkaisu onkin mahdollistaa alhaisen jalostusasteen tuotteiden vastaanottaminen kunnan ruokapalveluissa investoimalla keskitettyyn raaka-aineiden esikäsittelyyn keskuskeittiön yhteydessä. 
 
Ammattikeittiöiden suunnittelutoimisto Design Lime Oy tarttui toimeksiantoomme selvittää millaiset muutokset ja investoinnit olisivat tarpeet, jotta visiomme paikallisten tuotteiden käytöstä olisi mahdollista. Nykyisen  korkean jalostusasteen esimerkiksi pakastettujen, viipaloitujen tai ruskistettujen valmiskomponenttien sijaan uusi ruokapalvelumalli voisi vastaanottaa esim. multaisia ja kuorimattomia vihanneksia tai paloittelematonta ja raakaa lihaa. Jotta tällainen omien ruokakomponenttien tuotanto olisi logistisesti tehokasta tulee myös ruokien valmistus keskittää samaan toimipisteeseen, jolloin ruokapalvelumalli siirtyy palvelukeittiömallista keskuskeittiövetoiseen cook&chill kuumennuskeittiömalliin.  
Paikallisen ruoan käytöstä ei pelkästään synny aluetaloudellisia hyötyjä, myös valmistusketjun läpinäkyvyys paranee, ruokahävikin määrä vähenee, ruoan tuoreus paranee ja ruokapalveluiden toimintavarmuus vahvistuu. Myös ruoanvalmistus muuttuu aamupainotteisista urakoista jatkuvatoimiseen jäähdytetyn ruoan valmistukseen, joka mahdollistaa henkilötyöresurssien tasaisemman käytön ja logistisesti tehokkaat kuljetukset yhdellä autolla kaikkiin kuumennuskeittiöihin.  

Koska Mäntsälän keskuskeittiön peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi lähivuosina, on vaadittujen investointien vertailu peruskorjauksen hintaan relevanttia.  Jos peruskorjauksen yhteydessä tehdään yllä esitellyt muutokset tulee investoinnin suuruus kasvamaan tilojen osalta noin 5% ja laitteiden osalta noin  6%, kun taas jos koko keskuskeittiö rakennetaan uudestaan tulee investoinnin suuruus tilojen osalta kasvamaan noin 9%, laiteinvestoinnit kuten peruskorjauksen yhteydessä. Vaikkakin investoinnit ovat suuria ja vuosittaiset poistot kasvavat, syntyy muutoksessa myös henkilöstö- ja logistiikkasäästöjä noin 150 000€ edestä vuosittain.
Katso tästä video Sodankylässä toteutusta paikalliset raaka-aineet mahdollistavasta ruokapalvelusta

____________________________________________________________

Biokaasuverkosto parantaa maaseudun energiaomavaraisuutta ja ympäristöystävällisyyttä

Uutiskirjeessämme 1/2019 esittelimme hankkeen kohdealueen biokaasuntuotannon potentiaalia ja mahdollisuutta muodostaa biokaasulaitosten verkosto. Tämän jatkoksi on nyt selvitetty  Mäntsälän kunnan alueella miten laajamittainen biokaasuntuotanto vaikuttaisi tuotetun ruoan määrään, ravinnekiertoihin alueella sekä peltomaahan lisättävän orgaanisen aineksen määrään.  Mäntsälän kunta edustaa maatalouden maankäytöltään uusmaalaista kasvinviljelyvaltaista aluetta, jossa kotieläinten määrä on vähäinen. Alueella tuotettavasta viljasta suurin osa tuotetaan rehukäyttöön, mutta siitä vain pieni osa käytetään alueen kotieläintiloilla.
 
Tulosten perusteella biokaasuntuotanto maatalouden sivuvirroista kasvinviljelyvaltaisella alueella mahdollistaa merkittävän energiantuotannon.  Lisäämällä typpiomavaraisia apilanurmia (tässä selvityksessä 20% yksivuotisten viljelykasvien pinta-alasta) viljelykiertoon pystytään kasvattamaan hehtaarikohtaista energiantuotantoa suuremmaksi kuin tämän hetken suora energiankulutus maataloudessa on hehtaaria kohden. Vaikutus ruoantuotantoon riippuu siitä, onko energiantuotantoon käytetty ala pois leipä- vai rehuviljan tuotannosta. Jos lisääntynyt nurmiala syötettäisiin ensin maitokarjalle, voitaisiin ruoantuotantoa lisätä merkittävästi alueella. Ja lanta voitaisiin edelleen käyttää biokaasuntuotannossa. Riippumatta siitä käytetäänkö nurmi suoraan biokaasun raaka-aineeksi vai ensin kotieläinten rehuksi, kasvatetaan alueen ravinneomaraisuutta koska mädätysjäännöksellä voidaan korvata mineraalilannoitteita.
 
Selvitys osoitti, että ruoan- ja energiantuotannon järkevällä yhdistämisellä voidaan tuottaa ruokaa ja energiaa ja samanaikaisesti parantaa ravinneomavaraisuutta ja vähentää hävikkejä ympäristöön. Suurimmat haasteet biokaasuntuotannon yleistymisessä liittyvät taloudelliseen kannattavuuteen. Tähän liittyy myös vahvasti kysymys siitä mihin tuotettu energia käytetään. Maatiloilla oma energiankulutus voi olla pientä. Esimerkiksi liikennebiokaasun tuottaminen vaatii hyvää sijaintia ja investoinnin suuruus kasvaa. Yksi mahdollisuus on saada maatilojen yhteyteen energiaa kuluttavia toimintoja kuten elintarvikkeiden jalostusta tai lisätä kotieläintilojen määrää kasvinviljelyalueilla.
 
Selvityksen tuloksista raportoidaan tarkemmin alkuvuodesta 2020.
Havainnekuva 40 biokaasulaitoksen alueellisesta verkostosta Uudellamaalla. Punaisella Palopuron Agroekolginen Symbioosi.
 

Paikallistamisella ja biokaasuntuotannolla on myös aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia

Biokaasuverkoston ja paikallisten ruokahankintojen mahdolliset aluetaloudelliset vaikutukset Mäntsälään on nyt arvioitu. Tarkastelu pitää sisällään sekä tarvittavien investointien, biokaasuntuotannon, energiaomavaraisuuden, ruokahankintojen paikallistamisen että ruoan jalostusasteen kasvun vaikutukset. Yleisen tasapainon RegFin-mallilla toteutettu arvio käsittää tarkasteltavien muutosten suorien vaikutusten lisäksi vaikutukset myös laajemmin tuotantoketjuun ja sen ulkopuolelle. Lue lisää RegFin-mallista: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/aluetaloudelliset-arvioinnit.
 
Ruokahankintojen paikallistamisen osalta tarkasteluun otettiin Mäntsälän alkutuotannon kannalta potentiaalisimmat tuoteryhmät, jolloin esimerkiksi kalatuotteet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi huomioon otettiin paikallisten raaka-aineiden käytön mahdollistava keittiöinvestointi ammattikeittiöiden suunnittelutoimisto Design Lime Oy:n suunnitelmien mukaan. Kasvava elintarvikkeiden paikallinen kysyntä edellyttäisi ruoan jalostusasteen nousua Mäntsälässä, vaikka keittiöinvestointi mahdollistaisikin alhaisemman jalostusasteen tuotteiden käytön. Myös jalostusasteen kohoaminen huomioitiin vaikutuslaskelmissa.
 
Laskelmat toteutettiin kahden eri vaihtoehtoisen skenaarion mukaisesti herkkyystarkasteluineen: 1) paikallisen ruoan kysynnän kasvu tulee vain Mäntsälän kunnasta sekä 2) paikallisen (maakunnassa tuotetun) ruoan kysyntä kasvaa myös muualla Uudellamaalla, mistä osa kohdistuu Mäntsälään.
 
Aluetalouslaskelmien mukaan keittiöinvestointi edistäisi esimerkiksi kunnan työllisyyttä lyhyellä aikavälillä, mutta osa investoinnin vaikutuksista valuisi kunnan ulkopuolelle, sillä investointi vaatii panoksia myös kunnan ulkopuolelta. Pidempiaikaisia vaikutuksia on mahdollista saavuttaa ruoan jalostusastetta kasvattamalla, mikä onkin edellytyksenä Mäntsälän kunnan elintarvikehankintojen paikallistamiselle.
 
Paikallisiin elintarvikkeisiin kohdistettu hankinta edistäisi työllisyyttä jokaista sataatuhatta euroa kohden noin yhden henkilötyövuoden verran. Samalla kuntaan tulisi työtuloja, mikä vilkastuttaisi kulutusta heijastuen koko aluetalouteen. Mäntsälän tasolla julkisten ruokahankintojen paikallistamisen kokonaisvaikutukset jäävät hankintojen koonkin puolesta melko maltillisiksi, mutta Uudenmaan kysynnän huomioiminen nostaisi esimerkiksi työllisyysvaikutuksen jo useampaan kymmeneen henkilötyövuoteen. Työllisyysvaikutus näkyisi usealla eri toimialalla elintarvikkeiden jalostuksen ja maatalouden lisäksi.
 
Biokaasuverkoston toteutumisen edellyttämien investointien vaikutus Mäntsälän talouteen ja työllisyyteen jäisi pieneksi, sillä laitoshankinnat kohdistuvat kunnan ulkopuolelle. Biokaasuntuotanto ja energiaomavaraisuuden kasvu vaikuttaisivat positiivisesti Mäntsälän talouteen ja työllisyyteen, mutta vaikutukset jäisivät toiminnan pienuudenkin vuoksi melko pieniksi etenkin, kun osa potentiaalisista biokaasulaitoksista sijoittuisi kunnan ulkopuolelle. Huomioimalla kaikki suunnitellut biokaasulaitokset aluetalousvaikutukset olisivat suuremmat, mutta ne jakautuisivat useamman kunnan alueelle.
 
Paikallistamisella ja biokaasuntuotannolla on mahdollista edistää alueen työtä ja elinvoimaa, mutta pienessä mittakaavassa toteutettujen muutosten vaikutukset jäävät helposti melko vaatimattomiksi. Toisaalta ilman esimerkiksi ruokahankintojen paikallisuusasteen nostoa nämäkin myönteiset vaikutukset kohdistuisivat Mäntsälän ulkopuolelle. Lisäksi aluetaloudellisia vaikutuksia on mahdollista voimistaa esimerkiksi mittakaavaa kasvattamalla ja tuotantoa monipuolistamalla, minkä lisäksi kotitalouksien elintarvikekysyntä tuo mukanaan omat mahdollisuudet.

Lisätietoa aluetalouslaskelmista alkuvuodesta 2020 julkaistavassa tietolehtisessä.


Muuta ajankohtaista

Hankkeen loppuseminaari Knehtilän tilalla keväällä 2020

AES-verkostot -hanke lähenee loppuaan ja on aika tulosten esittelyn. Loppuseminaari on valmisteilla pidettäväksi Knehtilän tilalla maalis-huhtikuussa.  Mukana järjestelyissä myös Ravinnekierrätyksen paikallisyhteisö käyntiin  -hanke Ahvenanmaalta.

Kutsut tilaisuuteen lähetetään uutiskirjeen tilaaijlle ja muille sidosryhmille alkuvuodesta!

 

_______________________________________________________________________________________
Agroekologisten symbioosien verkostot -hanke

Agroekologisella symbioosilla - AES - tarkoitetaan ruoantuotantoa, jossa maatilat, elintarvikkeiden jalostajat ja energian tuottajat toimivat paikallisesti yhdessä: AES tuottaa maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Se tuottaa omista biomassoistaan bioenergiaa omiin tarpeisiin ja myyntiin. AES on toimintatapa, joka tuo ratkaisevia ympäristöhyötyjä nykyiseen tuotantoon verrattuna. Symbioosit synnyttävät alueellista ruokakulttuuria ja maaseudun elinvoimaa sekä kasvattavat aluetaloutta.“

Maatilat

Tuottavat ruokaa ja kierrättävät biokaasun mädätysjäännöksen ravinteet takaisin kasveille. Maatalouden sivuvirrat kuten lannat ja kasvijätteet hyödynnetään kaasutuksessa.

 

Elintarvikeyritykset

Jalostavat korkealuokkaisia elintarvikkeita alkutuotannon raaka-aineista hyödyntäen biokaasua energian lähteenä ja kierrättäen sivuvirtansa takaisin biokaasutukseen.

 

Biokaasulaitokset

Tuottavat energiaa liikenpolttoaineeksi ja lämmitykseen. Myös maatilojen traktorit ja muut liikennevälineet saavat kaasusta polttoaineen.

 

toimenpiteet

· Kartoitetaan biokaasutukseen soveltuvat ruokajärjestelmän sivuvirrat Nivos Energia Oy:n alueelta.
 
· Selvitetään biokaasuntuotannosta kiinnostuneet toimijat.
 
· Laaditaan alueelle neljä biokaasulaitossuunnitelmaa.

· Suunnitellaan malli ravinteiden kierrätyksen mahdollistaville julkisille ruokahankinnoille.
 
· Kartoitetaan elintarvikkeidenjalostuksesta ja lähiruoan tuottamisesta kiinnostuneet toimijat.
 
· Selvitetään ruokajärjestelmän paikallistamisen alueellisia
ympäristö– ja talousvaikutuksia.
 
· Dokumentoidaan Palopuron Biokaasu Oy:n laitoksen toimintaa.
 
· Kirjoitetaan lehtijuttuja, järjestetään työpajoja ja seminaareja.

 
Share
Tweet
Forward
Agroekologisten symbioosien verkostot -hankkeen uutiskirje

Lisätietoa : http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/aes-verkosto/

Hankekoordinaattori: Ari-Matti Seppänen
ari-matti.seppanen@luke.fi

 
 






This email was sent to <<Sähköpostiosoite>>
why did I get this?    unsubscribe from this list    update subscription preferences
Luke · Humppilantie 7 · Jokioinen 02100 · Finland

Email Marketing Powered by Mailchimp