Ehditkö jo harmitella, ettei maaliskuussa ollut kalenterissa tilaa päivälle kokonaisuusarkkitehtuurin tulevaisuudenkuvien parissa?
Uusi Arkkitehtuuripäivän ajankohta on 17.5.2016, paikkana Helsingin Paasitorni

Odotukset kokonaisarkkitehtuurille ovat realistisempia

Odotukset ovat realistisempia kuin kymmenisen vuotta sitten, mutta onko eteneminen silti helppoa? Enää ei odoteta ihmeitä, mutta hyötyjen saavuttaminen ei silti ole helppoa. Jotta hankkeet onnistuisivat on monen muunkin asian oltava kohdallaan, kuten projektityön. Onnistumisista puhuttaessa useimmiten kerrotaan yksittäisistä projekteista. Harvinaisempia ovat tarinat organisaation toimintatavan nostosta pysyvästi paremmalle tolalle. Onnistunut konaisarkkitehtuurin jalkautus tarkoittaa sitä, että pystytään onnistumaan toistuvasti. Kokonaisarkkitehtuuri on muutos organisaation toimintatavassa ja muutoksen läpivienti on aina haasteellista.
 
Organisaatioissa on lisäksi menossa monenlaista muutakin kehittämistä. Liiketoimintaa kaivataan juttukaveriksi vähän kaikkeen. On siinä kommentoitavaa kerrakseen! Miten eri organisaatiot ovat ratkaisseet näitä haasteita käytännössä? Millainen viesti menee perille? Mikä asia lähtee vetämään ja mikä taas on ollut lähinnä vastatuulessa? Kaikkiin miinoihin ei kannata astua itse. Arkkitehtuuripäivässä on lavalla sellainen määrä kokemusta ja osaamista, että sitä ei yhdessä tilaisuudessa ole aikaisemmin nähty. Organisaatioita on mukana monelta eri toimialalta.

Paljonko teillä tehdään päällekkäistä työtä määrityksissä?

Yksi osa kokonaisarkkitehtuurin jalkauttamista on hyödyntää sitä muussa kehittämisessä. Miten kokonaisarkkitehtuuri näkyy IT-arkkitehtuurissa tai prosessien kehittämisessä? Kehittäminen voi kaikkineen olla melkoinen kaaos. Yksi tekee arkkitehtuuria, toinen kuvaa prosesseja ja kolmas kirjoittaa määritykset samaan malliin kuin ennen vanhaan. Pahimmillaan toteuttajia ohjaa kasa ristiriitaisia kuvauksia. Jotkut organisaatiot taas toimivat niin ketterästi, ettei suunnitelmia tarvita enää mihinkään.
 
Arkkitehtuurin hyödyistä yksi on helposti saavutettavissa. Nimittäin kehittämistyön tehostuminen. Eri työtapojen tehokkuudessa ja ilmaisuvoimaisuudessa on nimittäin merkittäviä eroja. Seuraava arvio on puhtaasti kokemusperäinen ja perustuu siihen montako sivua (tai vastaavaa) asian paperille saattaminen vie. Jos kokonaisarkkitehtuurissa sivumäärää kuvaa luku 1, on se IT-arkkitehtuurissa 10. Jos asia kuvataan prosessien avulla eli vaikkapa työnkulkuina on se jälleen hieman työvoimavaltaisempaa eli kerroin on silloin 100.  Prosessien sivumäärä häviää kuitenkin perinteisten määritysten sivumäärälle, jota laskutavallamme kuvaa luku 1000. Eli kokonaisarkkitehtuurissa yhden laatikon ja muutaman viivan lisääminen vastaa satojen sivujen määrityksiä. Määritykset eivät toki ole turhia, joskus niitäkin tarvitaan. Päätöksenteko pitäisi kuitenkin saada tehtyä sellaisten tuotosten perusteella, joiden sivumäärä on hillitympi.
 
Kurssillamme kerrotaan miten erilaiset kehittämisen tekemiset liittyvät toisiinsa ja milloin kannattaa käyttää mitäkin työtapoja. Samaa työtä ei kannata tehdä kahteen kertaan, eikä myöskään tilata konsulteilta.